maanantai 14. marraskuuta 2011

Babyfever


Aivan järkyttävä vauvakuume. On ollut jo yli puoli vuotta, niin pitkään kun muistan. MITÄ TÄLLE VOI TEHDÄ?! Koiranpennusta ei tässä asiassa ollut omalla kohdalla mitään hyötyä, koira nyt on kuitenkin jokseenkin eri asia kuin vauva. Olen suvun nuorin, joten koskaan en ole päässyt vauvoja hoitamaan. Naapurissakaan ei missään ole lapsia eikä todennäköisesti ole tulossakaan. Omia lapsia en kuitenkaan tässä hurjassa 15vuoden iässä taida vielä hankkia (vaikka sekin on käynyt NIIN moneen kertaan mielessä).

Mutta toissaalta. Siskoni ollessa yläasteella hänen luokkalaisensa tyttö sai lapsen lähes välittömästi ysiluokan kevätjuhlan jälkeen. Tietääkseni heillä menee hyvin, enkä usko että äiti katuu lapsen pitämistä. Vaikka lapsen saamisen jälkeen "nuoruus loppuukin", en ole siitä niin huolestunut. En ole ikinä ollut mikään bilettäjä, tuskin tulen koskaan olemaankaan. Luen itku kurkussa teiniäitien blogeja. Yksikään näistä äideistä, EI YKSIKÄÄN, kerro katuvansa päätöstä. Jos muutkin pystyvät, miksen minäkin? Olen tunnollinen ja omistautuva, olisin valmis tekemään mitä tahansa lapsen eteen. Itseasiassa, äitini sanoi muutamia viikkoja sitten, että jos saan lapsen nuorena kun opiskelut ovat vielä kesken, hän auttaa mielellään parhaansa mukaan.

 Eli jospa kuitenkin...
EI, EI, EI!
(miksei?)


ÄÄÄ tämä on aivan kamalaa! SOS!


(vauvojen puutteesta johtuen kuvat on kopioitu internetistä)

3 kommenttia:

  1. Venlavenlavenla.

    Ensinnäkin, ne äidit jotka kirjottelee blogia ei varmaan kerro niistä kaikkein vaikeimmista hetkistä, puhumattakaan että kukaan julistais netissä katuvansa OMAA LASTAAN. Se ois sama kun olis avioliitossa ja sanois että katuu sitä. Ei, lapsen ja aikusen välinen suhde on vielä katkeemattomampi ja sitoutuneempi. Saat lapsen kerran, se on sulla aina.

    Mitä me ikinä jutellaan, niin sä et anteeks nyt oo todellakaan kypsä äidiks. Sä oot 15, sä oot ite vielä täysin hukassa ittes kanssa.
    "Vauva on kuin tatuoinnin ottaminen kasvoihin, siitä täytyy olla 100% varma." Sulla ei oo mitään vankkaa parisuhdetta siinä alla, mieti jos jäisit yksin. Kaikkien järkiseikkojen perusteellakin ton jo voi päätellä että sulla ei oo ees peruskoulupohjaa vielä, niin miten ihmeessä sä elättäisit vauvan ja ittes, kun et vois olla äitin helmoissa koko elämääs.

    Emmä nyt kuvittele että ryntäät heti jonkun siittimen luo hedelmöittään ittes mut halusin nyt herätellä että nainen EI. :D

    VastaaPoista
  2. No eikö tästä nyt käyny selväks että EI, EN OLE HANKKIMASSA LASTA? Sitäpaitsi, miksen vois asua kotona loppuelämääni? ;)

    VastaaPoista
  3. Hyvin sillä menee, olosuhteisiin nähden.. Kyllä sitä selkeesti harmitti että se ei voi tehä mitään juttujasen kavereiden kanssa, jo sillon raskausaikana se poltti ja joi vaikka tiesi kyllä ettei sais.. Sen jälkeen oon nähny sitä lähinnä räkäkännissä halvoissa baareissa pokaamassa miehiä. Hyvin sillä siis menee olosuhteisiin nähden eikä se tosiaan lastaan kadu. Se varmaan katuu sitä että se tuli tehtyä niin aikasin, jäi niin paljosta paitsi..

    VastaaPoista