Oksat raapivat kasvojani. Jalkani uppoaa syvälle mutaan ja kenkäni kastuvat läpimäriksi. Minua paleltaa, mutten anna sen haitata. Huomaan veritahroja takissani, mutta en välitä siitäkään, sillä tiedän olevani lähellä sinua. Minulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, kuinka kauan olen rämpinyt tässä sankassa metsässä piileskellen. En uskalla kulkea tiellä, sillä pelkään jonkun näkevän minut ja vievän takaisin kotiin. Minä en lähde ilman sinua. 

Lupasin etsiä sinut vielä käsiini, 

minä lupasin.

Säpsähdän kuullessani huudon jostain kaukaa. Olen jo niin kaukana, ettei kenenkään pitäisi tuntea minua täällä. Eikä kukaan ole voinut seurata minua. Vai olenko kulkenut ympyrää? En usko, luonto näyttää aivan erilaiselta kuin kotona. Olen väsynyt, kylmissäni ja joka paikkaan sattuu. Tuntuu, etten jaksa enää, mutta yhtäkkiä silmissäni välähtävät kasvosi. Lukemattomat pisamat ja hymy, jollaista hymyilet vain ja ainoastaan minulle. 

Minä jaksan vielä, 

minä lupasin.

Kun tunsin eniten kipua, kun koko maailma tuntui kaatuvan päälleni, minua piti pystyssä yksi uni; Istuimme vierekkäin metsässä, puron solistessa jalkojemme juurella. Tartuit käteeni ja sanoit vieväsi minut Kontuun katsomaan hobitteja. Minä nauroin, silitin hiuksiasi ja sanoin, että sinussa on minulle aivan tarpeeksi hobittia. En minä muuta tarvitse. 

Mutta olen tulossa kanssasi sinne, 

minä lupasin.

Vaatteeni ovat läpimärät metsässä rämpimisestä. Joka paikkaan tosiaan sattuu. Nousen ojasta tielle ja kokoan ajatukseni. Olen aivan liian vanha leikkimään metsässä. Etkä sinä minua odota. Minä olen menossa kotiin ja sinä olet jossain aivan muualla, ties missä pitämässä hauskaa. Uhraamatta ajatustakaan minulle. Mitä minä oikein ajattelin? Eihän keijuja ole.

Työnnän avaimen skootterin virtalukkoon ja ajan pois.

kuva by Reetta

"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelten kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään." 1 Kor 13